Tunnetaitojen harjoittelu
Tunnetaidot ovat tärkeitä mielenterveystaitoja, joita lapset sekä aikuiset voivat harjoitella. Tässä tekstissä käsitellään tunnetaitojen kehitystä sekä sitä, miten tunnetaitoja voi huomioida kasvatuksessa.
TUNNETAIDOT TARKOITTAVAT TAITOA OLLA SOVUSSA OMIEN TUNTEIDEN KANSSA
Tunnetaitoihin kuuluu omien tunteiden huomaaminen, ymmärtäminen sekä niiden hallittu ilmaisu. Tunteita on tärkeää ilmaista, eikä tunnetaitojen harjoittelu tähtää missään nimessä tunteiden piilottamiseen tai siihen, että esimerkiksi kateuden tai vihan tunteita ei kokisi ollenkaan. Tunteita tulee kuitenkin ilmaista turvallisesti ja rakentavaan tunteidenilmaisuun ei kuulu aggressiivisuus, tunteilla manipulointi tai se, että tunne jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.
Omia tunteita on hyvä oppia huomioimaan, hyväksymään ja ilmaisemaan niin, että niiden kanssa voi elää mukavasti sovussa.
Vahvat tunnetaidot luovat turvaa epävarmoissa tilanteissa ja rauhallisuutta myllertävään mieleen. Silloin tunne ei jää päälle tavanomaista kauemmaksi aikaa, tunteet eivät säätele käyttäytymistä ja ajattelua, vaan ihminen pysyy useimmin tunnereaktion aikana tilanteen päällä ja pystyy kontrolloimaan omaa toimintaansa.
Lapsen synnynnäinen temperamentti, kehittyvä persoonallisuus, aiemmat kokemukset ja opitut tavat vaikuttavat kaikki tunnekokemuksiin ja -ilmaisuun. Tunnetaitojen harjoittelulla vaikutetaan opittujen tapojen kehittämiseen.
TUNNETAIDOT KEHITTYVÄT ARKISISSA TILANTEISSA
Lapselle arjen tilanteiden sanoittaminen ja tunteiden osoittaminen lisäävät sanavarastoa ja ymmärrystä omista tunteista. Tunteet ja kokemukset saavat nimet, eivätkä ne tunnu niin vierailta ja erikoisilta. Pienelle lapselle kerrotaan, että isä huomaa, että nyt sinua harmittaa, kun isoveli vei lelun. Lapsi oppii, että hänen kokemansa tunne on siis harmitusta. Itsetuntemus lisääntyy ja lapsi oppii, mistä asioista hän kokee mitäkin tunteita ja miten tunteita on soveliasta ilmaista.
Omaan tunnepuheeseen kannattaa kiinnittää huomiota ja käyttää monipuolisesti tunnesanastoa ja puhua mukavista ja vaikeista tunteista sekä tunteiden takana olevista syistä ja ajatuksista.
Tunnetaitoja vahvistaa arkisten vuorovaikutustilanteiden lisäksi yllättävien ja epäselvien tilanteiden läpikäynti tai esimerkiksi keskustelu kirjojen tarinoiden henkilöiden kokemista tunteista.
Vaikeita tunteita on helpompi ilmaista, kun lapselle opetetaan keinoja ilmaista tunteita muillakin tavoin, kuin kiukuttelulla tai huutamisella. Muita välittömiä tunteen ilmaisukeinoja voivat olla tyynyn puristaminen, turva-asento, sylissä halaaminen, musiikin kuuntelu, piirtäminen/suttaaminen tai tunteesta kertominen tai kirjoittaminen.
TUNNEKASVATUSMATERIAALIT
Tunnetaitojen tietoinen harjoittelu vahvistaa mm. itsetuntoa, vuorovaikutustaitoja ja itsesäätelytaitoja. Tunnetaitojen harjoitteluun on paljon materiaalia, joka on tehty helpottamaan tunnekasvatusta.
Esimerkiksi tunneälykortteja käyttämällä kasvattaja saa varmuuden helposti siitä, että käsittelee asioita varmasti lapsen tunnetaitoja kehittävällä tavalla. Tunnetaitojen harjoittelumateriaali helpottaa tunnetaitojen opettamista ja vanhemman ei tarvitse käyttää aikaa sen miettimiseen, mitä harjoittelun tulisi sisältää ja miten harjoittelu tapahtuu.
Suunnittelimme Heidi Elorannan kanssa Emmotit -tunneälykortit vahvistamaan lasten tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja sekä mielenterveystaitoja. Korteissa vahvistetaan viittä teemaa (itsetuntoa, myötätuntoa, kiitollisuutta, sinnikkyyttä sekä onnellisuutta) suloisten hahmojen avulla.
Itsetunto Ilves, Myötätunto Mäyrä, Kiitollinen Käärme, Sinnikäs Siili ja Onnellinen Orava jakavat lapsentasoisesti tietoa kunkin hahmon omasta aiheesta. Korteissa on harjoituksia ja tehtäviä, aikuisen kortit sekä ihanat Anu-Riikka Lampisen kuvitukset. Kortit tukevat lapsen itsetuntemusta, tunteiden ymmärtämistä, itsemyötätuntoa ja sosiaalisia taitoja, elämäntyytyväisyyttä ja henkistä sinnikkyyttä.
Käy kurkkaamassa myös Emmotit Oy:n sivuille kirjoittamani blogiteksti tunneälykorteista ja niiden käytöstä! Linkki tekstiin pomppaa uuteen välilehteen: emmotit.fi