Luki-taitojen tukitoimet

24.05.2021

Lukivaikeudet eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat yksi yleisimmistä haasteista koululaisilla. Tässä tekstissä käsitellään luki-taitojen tukemisen keinoja.

Lukivaikeus voi näkyä hitaana ja virhealttiina lukemisena ja kirjoittamisena tai lukemisen ymmärtämisen vaikeutena. Lukutaito vaikuttaa lapsen tiedonsaantiin laajasti elämässä. Koulussa äidinkielen lisäksi myös muut oppiaineet rakentuvat pitkälti lukutaidon varaan, joten luki-taitoja tulee tukea varhain ennen niiden vaikutusta yleiseen oppimiseen. Luki-taitojen tukeminen koulussa ei vaadi lukivaikeus-diagnoosia, vaan riittää, että lukemisen ja kirjoittamisen haaste tunnistetaan.

Lukivaikeuksien taustalla voi olla useita syitä ja tukitoimet kohdistetaan parhaassa tapauksessa yksilökohtaisesti. Lukivaikeuden taustasyiden kartoittamiseksi voi kääntyä esimerkiksi oman koulupsykologin puoleen, joka suunnittelee lapsen tarpeisiin sopivimmat tukitoimet. Yleisiä syitä ja niiden tukikeinoja ovat mm. seuraavat.

LUKEMISEN PERUSTAIDOT 
Äännetietoisuus eli äänteiden havaitseminen ja erottaminen on luki-taitojen taustaprosessi. Äännetietoisuus kehittyy tyypillisesti itsestään ennen kouluikää puhetta kuunnellessa ja sitä voi testata/harjoitella pyrkimällä tunnistamaan eroja toisiaan lähellä olevista sanoista, kuten "mutta" ja "muta" tai "laama" ja "lama". 

Äännetietoisuuden jälkeen kehittyy kirjain-äänne-vastaavuus, mikä on jo lähellä itse lukemista ja kirjoittamista. Kirjain-äänne-vastaavuus tarkoittaa sitä, että jokaista äännettä vastaa sovittu kirjain ja näistä kirjaimista muodostuu sanoja. Kirjain-äänne-vastaavuutta voi harjoitella esimerkiksi Laiva on lastattu -leikillä, jossa lapsi keksii tietyllä kirjaimella tai tavuilla alkavia tai loppuvia sanoja.

Kirjain-äänne-vastaavuutta vahvistaa kirjainten kanssa leikittely ja aakkosten harjoittelu. Luokassa voi olla aakkoset näkyvissä seinällä ja kotiin voi askarrella aakkosista muistipelin. Lapsen kanssa yhdessä voidaan miettiä, löytyykö sanoista tiettyjä kirjaimia ja äänteitä, esim. löytyykö nimestäsi a-äännettä, sanasta ”auto” t-äännettä tai sanasta ”sukka” suhisevaa s-äännettä. 

LUKEMISEN SUJUVUUS JA YMMÄRTÄMINEN

Lukemisen sujuvuus harjaantuu ensisijaisesti lukemalla. Mieluisaa lukemista voi olla oppikirjojen lisäksi myös sarjakuvat, sadut, harrastuskirjallisuus tai mikä vain, mistä lapsi kiinnostuu ja motivoituu. Kaikki lukeminen on eteenpäin ja on tärkeää pitää oppiminen lapselle mieluisana. Lisäksi suomen kielen yleisimpien tavujen harjoittelu ja saman tekstin uudelleen lukeminen automatisoivat lukemista. 

Vanhemmat voivat lisätä lukemista arkeen huomaamattomasti esimerkiksi ottamalla lapsi mukaan ostoslistan kirjoittamiseen tai lukemaan reseptiä ja liikennemerkkejä. Kotona voi lisäksi pelata lapsille usein mieluisia tietokoneavusteisia luki-taitojen pelejä, kuten Ekapeliä tai Luki-Luukas -harjoitussivuston tehtäviä.

Sanavaraston ja yleistiedon laajuus vaikuttaa lukemisen sujuvuuteen ja ymmärtämiseen. Jos lapsi joutuu miettimään useiden sanojen kohdalla sanan merkitystä, lukeminen hidastuu ja tekstin ymmärtämisen sijaan huomio kiinnittyy sanojen ymmärtämiseen. Lapsen sanavarasto laajenee rikkaassa kieliympäristössä eli tukitoimina ovat ensisijaisesti mieluisa lukeminen, äänikirjat tai aikuisen kanssa yhdessä lukeminen. Erityisopettajan tukea voi pyytää avuksi uusien kappaleiden lukemiseen reaaliaineissa, jolloin lapsi saa tukea vieraiden sanojen ymmärtämiseen. 

Lukemisen ymmärtämiseen vaikuttaa myös työmuisti, joka vaikeuttaa sanojen merkitysten hakemista pitkäkestoisesta muistista sekä vaikeuttaa lausekokonaisuuksien muistamista. Muisti- ja lukustrategioiden harjoittelu voivat auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yksityiskohtien muistamisessa..

Lukustrategioita ovat tekstin ennakointi otsikoiden perusteella ("mitähän seuraavassa kappaleessa käsitellään?") tiivistelmien tekeminen ja tekstin rakenteen harjoittelu (tekstit alkavat johdattelulla aiheeseen, sen jälkeen eteneminen voi olla aikajärjestyksessä, asian tärkeysjärjestyksessä, ongelma-ratkaisu-järjestyksessä, aihepiireittäin tai asioita vertaillen, lopuksi tulee yhteenveto).

KOULUN TUKI

Koulussa tukena voi olla lisäaika kokeeseen tai kokeiden tekeminen yhdessä aikuisen kanssa, joka auttaa tehtävien ymmärtämisessä tai ottaa vastaan suulliset koevastaukset. Haastavissa luki-taitojen ongelmissa koulun tukitoimi voi olla myös muistiinpanojen kirjoittamisesta vapauttaminen, jolloin oppilas pystyy keskittymään opetukseen ja yhtaikaisen kuuntelun ja kirjoittamisen kuormittavuus poistuu. Muistiinpanot voi pyytää opettajalta valmiina kertausta varten. Selkokielisiä materiaaleja kannattaa hyödyntää haastavissa lukivaikeuksissa.

Lukemista voi motivoida palkintojärjestelmillä. Lapsi voi esimerkiksi saada valitsemansa pienen palkinnon aina jokaisesta sivusta, sarjakuvasta, kappaleesta tai kirjasta. Tavoite tulee asettaa sopivalle tasolle niin, että tavoite on saavutettavissa, mutta lapsi joutuu tekemään sen eteen töitä. Lapsen kannattaa saada osallistua palkinnon valintaan, jotta se on tarpeeksi motivoiva. Hyvä palkinto voi olla esimerkiksi yhteinen lautapeli-ilta.

Tehtävien ja tekstien pilkkominen motivoi yrittämään kunnolla lyhyempää tehtävää kerrallaan.

Vanhempi voi pyytää koulusta lapselle tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, jos lukivaikeudet ovat jääneet opettajalta huomaamatta. Psykologin puoleen voi kääntyä, jos haluaa selkeyttä siihen, mistä lukivaikeudet johtuvat, mitkä ovat lapselle sopivimmat tukitoimet ja mitä lapsen vahvuuksia oppimisessa voi hyödyntää. Neuropsykologisen luki-kuntoutuksen mahdollisuutta kannattaa tiedustella omalta koulupsykologilta. Erityisopettajalta ja koulupsykologilta voi myös pyytää intensiivijaksoa luki-taitojen vahvistamiseksi kohdistuen oppilaan haasteisiin.

MUUT TEKIJÄT JA KEHITYS

Lukivaikeudet voivat myös olla seurausta muista haasteista, kuten yleisestä kuormittuneisuudesta ja stressistä, ahdistuksesta, huonosta näöstä tai tarkkaavuuden ongelmista, joiden arvioinnissa ja tuessa auttaa oppilashuolto.

Lukemisen kehitystä voi tukea ennen kouluikää rikkaalla kielellisellä ympäristöllä eli keskustelemalla ja lukemalla lapselle monipuolisesti äidinkielellä. Erilaiset kielelliset pelit herättävät mielenkiintoa kieltä ja lukemista kohtaan. Myös yhteiset tarinahetket, laulaminen, musiikin kuuntelu ja iltasadut ovat erinomainen tapa tukea lapsen kielellistä kehitystä.

Yhteenveto

Lukivaikeuksien taustalla voi olla useita syitä, kuten äännetietoisuuden ja kirjain-äänne-vastaavuuden ongelmat, sanavaraston kapeus, tekstin ymmärtämisen vaikeus tai muut sairaudet. Tukitoimet tulee kohdistaa yksilökohtaisesti lapsen haasteisiin. Tukitoimena on usein ensisijaisesti mieluisaan lukemiseen kannustaminen. Lisäksi tukitoimia voivat olla äänikirjat, palkintojärjestelmillä motivointi, lukustrategioiden harjoittelu sekä kielelliset virikkeet ja leikit. Koulun tukitoimia ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja lisäaika kokeisiin. Lukemisen kehitystä tukee rikas kielellinen ympäristö, lukeminen ja kielelliset pelit ja leikit.

Lähteet ja linkkejä

Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L., Ruoppila, I. & Nurmi, J. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys (5., uud. p.). PS-kustannus.

Lyytinen, H. (2002). Oppimisvaikeudet: Neuropsykologinen näkökulma (2. uud. p.). WSOY.

Suomen kielen yleisimmät tavut: https://saaressa.blogspot.com/2012/06/yleisimmat-tavut_12.html 

Luki-Luukas -harjoitussivusto: https://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/ 

Lukustrategioiden harjoittelusta: https://peda.net/kansanopistot/kansanopistoyhdistys/opl/2-käytäntö/lytjlo/lo