Koulumotivaatio

Aina lapsen haasteita oppimisessa eivät selitä oppilaan kognitiiviset kyvyt, tarkkaavuus tai luki-vaikeudet, vaan se, että oppilas ei koe koulunkäyntiä tärkeänä, eikä jaksa tai halua ponnistella rutiininomaisissa tai ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä. Tässä tekstissä käsitellään motivaation tukemisen keinoja koulussa ja kotona.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Motivaatio on käyttäytymistä ohjaava voima ja se voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoista motivaatiota oppimisessa voivat olla esimerkiksi suorituksesta saatava palkinto tai kokeesta saatava arvosana. Sisäistä motivaatiota taas voi olla oppimisesta saatava ilo, omien tavoitteiden saavuttaminen tai onnistumisen kokemukset.

Miten lapsen tai nuoren koulumotivaatiota voidaan lisätä?

• Vanhempien oma asenne oppimista ja oppiaineita kohtaan tarttuu herkästi lapseen. Oppimiseen voi innostaa kiinnostumalla läksyistä ja kokeisiin lukemisesta yhdessä. Lasta voi pyytää kertomaan aina päivän päätteksi, mikä asia koulussa oli tänään mielenkiintoisinta tai mikä jäi erityisesti mieleen. Huomioi, miten puhut oppimisesta ja koulunkäynnistä kotona, ja vahvistatko huomaamattasi lapsen negatiivisia sisäisiä uskomuksia ("meidän suvussa ei ole matikkapäätä"). Sen sijaan kannusta ja vala uskoa lapsen kykyihin.
• Vanhemmat voivat herätellä sisäistä motivaatiota keskustelemalla lapsen kanssa siitä, miksi on tärkeää opiskella ja mitä nykyiseen elämään liittyviä sekä tulevaisuuden taitoja koulussa harjoitellaan.
• Opeteltava asia tulee olla sopivan haastavaa. Lähtötasoltaan taitavat oppilaat hyötyvät haasteesta vaikeammilla tehtävillä, kun taas lähtötasoltaan heikommille opetuksen tulisi olla konkreettisempaa ja perustaitoja vahvistavaa. Opeteltava asia ei tule olla ylivoimaisen vaikeaa, jotta oppiminen ja asioiden hoksaaminen tuottaa myös iloa ja ahaa-elämyksiä (Heureka!).
• Lapselta tulee myös vaatia. Opiskelu ei ole aina helppoa ja mukavaa ja välillä on päiviä, jolloin motivaatiota ja jaksamista ei ole. Nämä ovat ehdottomasti sallittuja ja välillä on tärkeämpää antaa itselle aikaa palautua. Helpolla pääsemisen tilanne ei kuitenkaan tulisi olla vakio, vaan oppilaalta tulee myös vaatia yrittämistä, työskentelyä ja vastuuta läksyistä ja tavaroista huolehtimisesta.
• Koulussa yksi tärkeä opittava taito on työskentelyn oppiminen. Keskittymiskyky ei voi kehittyä, jos sitä ei tarvitse käyttää. Koulussa on tärkeää kehittää oppilaan kykyä hakea tietoa, malttia tehdä rutiininomaisia tehtäviä ja uuden tiedon sisäistämistä. Tämän vuoksi koulussa arvioidaan opitun asian lisäksi myös opiskelutaitojen kehitystä. Keskittymistä ja työskentelyä voi harjoitella myös kotona ohjaamalla puuhasteluun tai lukemiseen, antamalla tyhjää tilaa lapsen keksiä omia leikkejä, tekemällä yhdessä rentoutumisharjoituksen tai uppoutua kuuntelemaan vanhemman lukemaa kirjaa.
• Opeteltavia asioita ei tule valikoida sen mukaan, miten tärkeänä lapsi niitä itse pitää. Lapsi voi perustella, että ei halua opiskella jotain asiaa, sillä "ei tarvitse sitä koskaan tulevaisuudessa". Aivot eivät ole kuin sanko, jossa tila voi loppua kun se on täynnä. Aivot ovat enemmänkin kuin hauislihas, jonka aktiivinen käyttäminen kasvattaa sen voimakkuutta ja kapasiteettia. Yleistieto ja ajattelun taidot kehittyvät, kun opiskelee myös niitä turhina pitämiään asioita, millä on vaikutusta myös muiden asioiden oppimiseen. Uuden tiedon sisäistäminen helpottuu, kun oppii oppimisen taidon ja muistisääntöjä ja pohjalla on tietoa muista samalla logiikalla toimivista asioita eri aiheista. Esimerkiksi nokkahuilun soittamisen opettelu on erinomainen tapa oppia sointuja ja helpottaa myöhemmin pianon harjoittelua. Ruotsin opiskelu tukee muiden kielten opiskelua ja matematiikan opiskelu yleistä ongelmanratkaisua, ym.!
• Oppimisesta ja työskentelystä tulee antaa ja saada palautetta. Kehut yrittämisestä, työskentelystä ja jonkin asian oppimisesta tukevat myös sisäistä motivaatiota ja ohjaavat lasta nauttimaan onnistumisista ja yrittämään jatkossakin.
• Oppiminen ja työskentely vaativat itsesäätelyä. Omia mielihaluja (halu katsoa puhelinta, leikkiä, jutella kaverille) tulee osata estää (inhiboida) ja suunnata ja ylläpitää tarkkaavuutta koulutyössä tai muussa tavoitteellisessa toiminnassa. Työskentelymotivaatio käy jatkuvasti kilpaa näiden mielihalujen kanssa ja itsehillinnän taidon tukeminen on siksi tärkeää.
• Elintavat, nukkuminen, syöminen ja liikunta ovat edellytyksiä riittävälle energiatasolle, mikä tarvitaan oppimiseen. Nämä tulisi huolehtia kuntoon ensimmäisenä.
• Oppimisvaikeuksia voidaan selvittää esimerkiksi oppilashuollossa, jotta lapsi tai nuori saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen. Tukea voi olla esimerkiksi keskittymisen tai lukemisen apuvälineet.
• Lisäksi lasta koulunkäyntiin innostavia asioita voivat olla niinkin helpoilta tuntuvat asiat, kuten uudet kynät ja reppu ja kotona asianmukainen työskentelytila.

Oppilashuollon puoleen voi kääntyä, jos on huolta yleisestä jaksamisesta tai koulun lisäksi oikein mikään ei tunnu kiinnostavan. Vaikeista elämäntilanteista, yleisestä mielialan laskusta tai kuormituksesta on hyvä jutella turvallisen aikuisen kanssa tai esimerkiksi sekasin-chatissa.

Lyhyesti

Motivaatio on käyttäytymistä ohjaava voima ja se vaikuttaa merkittävästi oppimiseen ja opiskeluun. Vanhempi voi tukea lapsen tai nuoren koulumotivaatiota suhtautumalla itse koulunkäyntiin innostavasti, kiinnostumalla koulusta ja keskustelemalla, miksi koulua käydään. Lisäksi opiskelun sopiva vaikeustaso, työskentelytaitojen harjoittelu, palaute opiskelusta ja elintavat ovat tärkeitä lapsen ja nuoren koulumotivaatiossa.

Lisää oppimisen tukitoimista: Koulun tukitoimet käytännössä - tietopaketti kotiin

Miten kehittää lapsen itsehillintää: Itsehillintä ja kärsivällisyys